Suomalaistutkimus: Viha ja suru tuntuvat eri puolilla kehoa

Kuusi perustunnetta näkyy väreinä kehossa. Suomalaiset tutkijat tekivät tarkimman tunnekartan kehosta. Kuvissa lämpimät värit, kuten keltainen, esittävät missä tunnetila kehossa kasvoi, kun hän kuuli tietyn sanan tai tarinan, tai näki kuvan. Kylmät sinertävät värit kertovat, missä koehenkilön tunnetila omassa kehossaan väheni.

Ihmisen tunnetiloista, kuten vihasta tai surusta, voi muodostaa kehonkartan. Se näyttää, miten ihmiset kokevat tunnetilan omassa kehossaan.

Kartalle laitetaan siis tunteita, joiden vivahteita on myös arkipuheessa: ”sydäntä särkee” tai ”tunsin perhosia vatsassa”.

Aalto-yliopiston tutkijoiden tulokset osoittavat, kuinka tunteet kirjaimellisesti koetaan kehon välityksellä. Aivotutkija Lauri Nummenmaa ja kollegat kehittivät tähän topografisen kartan.

Osallistujat näkivät esimerkiksi elokuvia ja kuulivat tarinoita, jotka herättivät voimakkaita tunteita. Sen jälkeen heitä pyydettiin värittämään tietokoneella esitetyistä ihmiskehoista ne alueet, joiden he kokivat muuttuvan.

Tunnetutkimus tehtiin verkkokyselynä. Siihen osallistui yli 700 henkilöä Suomesta, Ruotsista ja Taiwanista. Tulokset julkaisi vuodenvaihteessa Yhdysvaltain tiedekatemian arvostettu lehti PNAS.

Viidessä eri kokeessa 701 osallistujalle näytettiin kahden ihmisen kehon ääriviivat. Jokaisessa kokeessa oli 36–302 osanottajaa.

Koehenkilöt osoittivat ruudun kehosta, missä kohtaa kehoa tunne tuntuu lisääntyvän ja toisesta kehosta, missä tunne vähenee. Vartaloissa oli yhteensä 50 364 kohdepistettä. Siksi tuloksista voitiin muodostaa tarkin kehon tunnekartta tähän asti.

Tunteen liittäminen tiettyyn kehon osan näyttää olevan universaalia. Toisin sanoen kaikki ihmiset tuntevat saman tilan tietyssä kohtaa kehossaan. Tunteet ovat siis biologisesti määräytyneitä ja syntyvät lajinkehityksessä.

”Tunteisiin liittyvät kehon ja mielen muutokset valmistavat meidät reagoimaan tehokkaasti ympäristön uhkiin, mutta myös myönteisiin asioihin, kuten kanssakäymiseen”, sanoo tutkimusta vetänyt professori Nummenmaa Aalto-yliopistosta.

”Oman kehon tilojen tunnistaminen aiheuttaa todennäköisesti meille tietoisen tunnekokemuksen, kuten esimerkiksi kokemuksen siitä, että olemme iloisia.”

”Tuloksilla on merkitystä tunteiden kehollisen perustan ymmärtämiselle. Tulokset auttavat myös ymmärtämään tunne-elämän häiriöitä. Tutkimus tarjoaa uusia mahdollisuuksia tutkia niitä.”

Lähes kaikkiin tunnetiloihin liittyi muutoksia ylävartalon alueella. Ne aiheutuivat nähtävästi sydämen sykkeen ja hengityksen muutoksista.

Mutta surun kokeminen esimerkiksi vähenisi jalkojen aktiivisuutta. Inhon tunteeseen liittyi heikkenevä tunne ruuansulatuksessa ja hengityksessä. Iloisuus tuntui kaikkialla kehossa.

Tunnekartat olivat hyvin samanlaisia eri kulttuureissa, vaikka ihmiset puhuivat eri kieltä.

Tämäkin viittaa vahvasti siihen, että tunteet ovat ihmiselle samoja eivätkä liity tiettyyn kulttuuriin.

Annonser

Kommentera

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut / Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut / Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut / Ändra )

Google+ photo

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut / Ändra )

Ansluter till %s